Nykytaiteen museo Kiasma: pieteetillä ehostettu erityiskohde

Helsingin kulttuurimaamerkki Kiasma säteilee uudessa loistossaan poikkeuksellisen vaativan peruskorjausprojektin päätteeksi.

Kiasman viimeinen peruskorjausvaihe kesti vuoden 2020 marraskuusta vuoden 2022 maaliskuuhun. Siihen kuului muun muassa erityisen vaativa julkisivuremontti, joka panee pisteen pitkään jatkuneille kosteusongelmille. Uudistuneessa Kiasmassa komeilee Purson uniikki, kohteen tarpeisiin tismalleen räätälöity säänkestävä julkisivujärjestelmä. Sen kehittämisessä on panostettu vedenpitävyyteen, joka on omaa luokkaansa.

Arkkitehtonisesti vaativan kohteen kimurantti korjausprosessi

Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtuurikilpailun voittaja, yhdysvaltalaisarkkitehti Steven Holl. Kiasma-nimi tulee kreikan kielestä, jossa ”kiasma” tarkoittaa kiertymistä ja yhdistymistä. Runoudessa tämä retorinen tyylikeino merkitsee lauseiden tai niiden osien peilautumista toisiinsa; biologiassa taas esimerkiksi vastinkromosomien yhtymäkohtaa. Risteykset, kohtaamiset ja kiertymät näkyvätkin kaikkialla Kiasman arkkitehtuurissa: seinissä, portaikoissa, rampeissa ja materiaalien yhdistymisessä.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink kommentoi, että toisin kuin joskus kuulee väitettävän, arkkitehdin suunnitelmissa ei ollut vikaa. Kyse ei ollut siitä, etteikö rakennus olisi suunnitelmissa soveltunut pohjoisiin olosuhteisiin: ”Sen aikaisella rakentamistekniikalla ei vain yksinkertaisesti pystytty toteuttamaan arkkitehdin kunnianhimoisia visioita kestävästi. Esimerkiksi sääsuojausta ei käytännössä ollut eikä vanhanmallisilla telineillä ylletty riittävän hyvin rakennuksen kaareviin muotoihin.”

Kiasma on ollut arkkitehtonisesti vaativa projekti aikana, jolloin materiaalien yhteensovittaminen ei ollut samalla tasolla kuin nykyään. Remontin myötä rakennus saatiin sekä rakenne- että taloteknisesti kuntoon.

Flink kertoo, että median luoma kuva korjausprosessin pitkittymisestä ja monimutkaistumisesta vastaa todellisuutta: ”Aina, kun purettiin, löytyi jotain uutta, mitä ei ollut osattu odottaa. Vaikka tutkimuksia oli tehty, kokonaisuus paljastui kunnolla vasta purkamisen yhteydessä.” Sekä aikaa että rahaa kuluikin lopulta ennalta arvioitua enemmän. Kiasmaa on käsitelty kolmivaiheisessa saneerauksessa kuin suojelurakennusta, vaikka ikää tällä Mannerheiminaukion monumentilla on verrattain vähän: nykytaiteen museorakennus avattiin yleisölle toukokuussa vuonna 1998.

Räätälöity julkisivuratkaisu on Purson vahvuus

Kiasmassa on ikkunapintaa yhteensä 3500 neliömetriä. Alkuperäinen ajatus oli vaihtaa vain rikkoutuneet ruudut, kertoo projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese Arkkitehtitoimisto Freese oy:stä. ”Nopeasti kuitenkin huomattiin, että koko lasitusjärjestelmä oli vaihdettava: vanhat lasiseinät vuotivat. Lisäksi ongelmana oli hentojen vaakateräsosien painuminen laseja kannattavien kiilojen alla. Tämä johti painon kasautumiseen alemmille laseille, jotka sitten pullistuessaan rikkoutuivat.”

Lasiseinät tehtiin uusiksi kantavaa teräsrunkorakennetta lukuun ottamatta. Freese korostaa, että nyt vesieristys on todella loppuun asti mietitty risteyskohtia myöten: ”Siinä missä vanhat lasiseinät oli tiivistetty rakennusvirheille alttiilla pursotettavalla massalla, uudessa Purson julkisivujärjestelmässä on hermeettisen kokonaisuuden muodostava erityistiiviste, ikään kuin kuminen lisäkaista lasin ja alumiinirungon välissä.” Myös teräsrungon taipumisesta aiheutunut lasien rikkoutuminen on saatu ratkaistua: nyt lasitusjärjestelmän sisällä vaaka-pystyorsien risteyksessä on kappale, joka ottaa painon vastaan pystylinjoille niin, etteivät vaakaorret ja alapuolinen lasi enää painu.

Freesen mukaan kaikki korjausratkaisut ovat uniikkeja ja räätälöityjä juuri tähän kohteeseen. Arkkitehti on varsin kokenut, vaativiin korjausprojekteihin erikoistunut huippuammattilainen – ”ja silti tämä kohde oli aikamoinen oppikurssi lasitustekniikkaan”, hän summaa.

Purso toimittaa tuotteita, joita ei ole katalogissa. Kohdekohtaisilla ratkaisulla ja nykyteknologiaa hyödyntäen tehdään mahdolliseksi uniikit muodot ja muut vaativat visiot.

Purson lasitusjärjestelmän hoikkuus oli Freesen mukaan yksi tärkeä yksityiskohta projektin onnistumisessa: ”Lasiaukko pysyi alkuperäisen kokoisena, kun ns. nollalista saatiin pidettyä alkuperäisen 5 cm:n levyisenä huolimatta siitä, että asiantuntijat väittivät 6 cm:n olevan ehdoton minimi. Mutta lopulta onnistuimme! Tämä oli tärkeää Kiasman julkisivujen keveän ilmeen säilymisen kannalta.”

Kohdekohtainen ratkaisu jouhean yhteistyön tuloksena

Purson avainasiakaspäällikkö Lauri Hautanen kertoo, että Kiasma-projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. ”Kyseessä oli todellinen erikoiskohde, johon piti saada toteutettua arkkitehdin visiot sekä ulkonäön että tekniikan osalta. Nykyteknologiaa hyödyntäen toimiva ratkaisu löydettiin.”

Kiasman pystysuorat julkisivut ovat meri-ilmaston kestävää alumiinia. Niiden valoa taittava pinta on saatu aikaan hiomalla levyt käsin hiekkapaperilla. Alumiini yhdistyy sinkkipeltiseen kattoon, jossa on hieman kuparia ja titaania.

Kohteen metallirakentajana toimi Purson luottoasiakas Haka Pks Oy. ”Meidän yrityksellämme on Purson kanssa pitkä historia”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Viljar Rei, ”Purson toimituksiin ja sovittujen asioiden pitämiseen on aina voinut luottaa, ja arvostamme kotimaisena yrityksenä myös Purson suomalaisuutta”.

Kiasma-projektia Rei luonnehtii kehitystyöhankkeeksi, jossa saumaton yhteistyö korostui: ” Se oli molemminpuolinen oppitunti: mikään ei olisi onnistunut yksin. Sekä meiltä että Pursolta on eläköitymässä henkilöitä, joilla on kokemuksen kartuttamaa tietotaitoa. Nyt sitä siirretään eteenpäin, ja uuden sukupolven tekijät ottavat jatkaakseen vuosien saatossa kehittyneen yhteisen toimintamallin. Onhan tämä toki myös kivaa puuhaa!”

Haka Pks Oy on merkittävä erikoisprojektien tekijä, kuten Kiasman saneeraus osoittaa. Rei vinkkaa, että seuraava Purson ja Haka Pks:n yhteistyön hedelmä Katajanokan Laituri valmistuu vuonna 2024.